Isäntäväki

Riimin Anna eli Raitiomuori


Perimätiedon mukaan porot tulivat Namman kyliin noin 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, kun Ylinamman Matti nai Kittilän Lomajärveltä Niilon tyttären Riimin Annan. Niilo Riimi antoi kaikille kahdeksalle tyttärelleen myötäjäisinä 100 vasovaa vaadinta, vuonelot, hirvaat, härät ja muut kisurat päälle. Anna Riimi, eli Raitiomuori, oli ylpeä aatelisesta pappissuvustaan, eikä antanut liikoja valtaa miehelleen. Hän hoiti poronsa itse pororenkien avustuksella. Palkaksi Anna antoi vaatimia rengeilleen, joten monet Namman suvut ovat saaneet alun poroilleen Annan tokasta.

Yrittäjäperhe on Annan jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa:

Reima Ylinampa, hallituksen puheenjohtaja


Reima on lähtenyt porotöihin tekemään poroaitoja jo 12-vuotiaana poikana. Miesten matkaan lähtiessään Raimo-isä antoi hänelle mukaan kirveen ja repun, jossa oli leipää, suolaa, voita ja vähän lihaa. Pariviikkoisella aidantekoreissulla he hankkivat ruokansa metsän antimista mm. kalastamalla.
Poromatkailuun Reima lähti mukaan, kun häntä pyydettiin kouluttamaan muutama ajokas joulukuun charter-lentojen poroajelutuksiin 90-luvun alussa. Siitä lähtien poromatkailu on kulkenut perinteisen poronhoidon rinnalla, käsi kädessä. Reima puhuu ainoastaan suomea, mutta käsillään hän osaa kaikkia kieliä ja tulee hyvin ymmärretyksi.

Miia Merkku, toimitusjohtaja


Porotilan kasvattina Miia tiesi jo pienenä tyttönä, että poroista tulee hänelle ammatti tavalla tai toisella. Mukavimmat viikonloput alkoivat 7-vuotiaana lokakuulla, kun Raimo-ukki tuli herättämään aamulla ja sitten lähdettiin vieropalkiseen, eli naapuripaliskuntiin erotusmiehiksi valvomaan oman palkisen osakkaiden etuja. Ettotöihin, eli poroja kokoamaan vasanleikkoa varten kesällä ja erotuksia varten syksyllä, Miia lähti 13-vuotiaana vaikka Reima-isä varoittelikin, että sitten saatetaan kävellä maastossa 12–16 tuntia. Miia pärjäsi miesten töissä ettoporukan ainoana naispuolisena poromiehenä ja on siitä lähtien on hoitanut tokkaansa.


Matkailun pariin Miia lähti isälleen tulkiksi 12-vuotiaana joulusesonkiin. Opintojensa ohella Miia on tehnyt matkailutöitä koko ajan. Lukion jälkeen ja äitiysloman päätyttyä Miia vahvisti osaamistaan Rovaniemen ammattikorkeakoulussa Matkailun koulutusohjelmassa ennen oman yrityksen perustamista. Poromatkailu onkin enemmän elämäntapa kuin työ. Perinteinen poronhoito tasapainottaa hektistä yritysjohtamista ja matkailutyötä.

Lauri Ylinampa


Lauri on Miiaa kolme vuotta nuorempi veli. Raimo-ukki piti myös Lauria mukana porotöissä ja antoi perinnöksi kiinnostuksen alaa kohtaan sekä porotalouden taitoja ja tietämystä. Porotilalla Lauri käy töissä kun muilta töiltään ehtii, mutta poromiehenä Lauri huolehtii poroista ympäri vuoden. Varsinkin joulusesonkina Lauri antaa porokyydit lukuisille matkailijoille.

Elisa Ylinampa


Elisa on myös ollut mukana kaikissa poronhoitotöissä jo ihan pienestä pitäen. Porotilamatkailuun hän on tutustunut jo 5-vuotiaasta lähtien kun hän seurasi isäänsä joulukuun sesonkina. Pieni tyttö lapin puku päällä on ikuistettu monen turistin loma-albumiin. Ammattilukiota suorittaessaan hän on työskennellyt vapaapäivinään poroajeluiden parissa. Nyt kirjoitusten jälkeen ja ammattipaperit kädessään Elisalla on talvella kädet täynnä työtä matkailijoiden palvelemisessa, mutta se sujuu jo vuosien kokemuksella.

Jussa-Matti Ylinampa


Jussa on jo rautainen ammattilainen asiakaspalvelussa kahdeksan vuoden työkokemuksellaan. Kolmevuotiaana hän oli käymässä Reima-isän työpaikalla ja antoi samalla reissulla elämänsä ensimmäisen porokyydin asiakkaille. Kaikilla osapuolilla olivat silmät yhtä ymmyrkäisenä tapauksesta: asiakkailla ihmetyksestä ja Jussalla onnistumisen ilosta lyhyen porokyydin jälkeen! Erotusaidalla poromiehen alku napsii jo reippaasti kiinni porojakin.

Tarja Ylinampa


Tarjan äiti Martta Ojala, omaa sukuaan Sarre, oli inarinsaamelaisia ja syntynyt Inarijärven itäpuolella, Kessijärven rannalla. 1950-luvulla Martta-mummo muutti Rovaniemelle, missä Tarjakin on syntynyt.
Tarja-äidillä on aina ollut tärkeä ja arvokas rooli kotona, kun hän on huolehtinut metsästä palaaville poronhoitajille ruokaa, lämpimän saunan ja puhtaat vaatteet ylle. Ilman Tarjan panostusta töistä ei olisi tullut mitään. Porotilallakin hänet tapaa siistimässä paikkoja ja huolehtimassa ruokien ja kahvien laitosta.

Rauna Merkku


Rauna on kohta kahdeksanvuotias koululainen, joka on kulkenut Miia-äidin mukana erotusaidoilla jo vauvasta asti. Vapaapäivinä ja lomilla Rauna auttaa äitiä porotilan töissä ja harjoittelee jo tekemään lapinkasteita äidin esimerkin avulla vaikkapa kavereilleen. Kun pojat kehuivat koulussa taidoillaan, tomera ekaluokkalainen vastasi, että meidänpä äiti osaakin teurastaa! Ja pojilla menivät jauhot suuhun sillä kertaa.


Yhteystiedot:

Arctic Reindeer

Joulupukintie 32
96930 Napapiiri
Rovaniemi

info@arcticreindeer.fi

p. 040 - 755 0197